Umurii Meeqatti Qorannoo Kolonooskoopii Argachuu Qabda?

Kolonoskoopiin kaansarii kolooreektaalaa fi haalawwan fayyaa bullaa’insa nyaataa biroo sadarkaa jalqabaatti adda baasuuf adeemsa amanamaa ta’e keessaa isa tokkodha. Namoota balaa giddu galeessaa qabaniif, amma hakiimonni qorannoo garaachaa umurii waggaa 45tti akka jalqaban gorsu.Warri seenaa maatii ykn haala fayyaa qaban dursanii jalqabuu isaan barbaachisuu danda’a. Yoom akka jalqabu, yeroo meeqa akka irra deebi’uu fi of eeggannoo akkamii gochuu akka qaban hubachuun dhukkubsattoonni faayidaa guutuu qorannoo yeroon argachuu akka danda’an mirkaneessa.

Yaada Umurii Istaandardii Kolonoskoopii

Waggoota dheeraaf, umriin qorannoo garaachaa jalqabuuf gorfame 50. Haaromsa dhiheenya kanaa keessatti waldaaleen yaalaa gurguddoon umurii jalqabuu gara waggaa 45tti gadi buusan. Jijjiiramni kun kan kakaase dargaggoota ga’eessota ta’an irratti kaansarii kolooreektaalaa dabaluu isaatiin ture. Umurii qorannoo gorfamu gadi buusuun, hakiimonni, poliipsii kaansarii duraa osoo hin guddatin adda baasuu fi yaaluuf kaayyeffatan.

Qajeelfamni kun dhiirotaa fi dubartoota giddu galeessaan carraa kaansarii kolooreektaalaa qabaniif ni hojjeta. Kolonoskoopiin akka ulaagaa warqeetti kan ilaalamu yoo ta'u, hakiimonni fo'aa keessoo garaachaa ilaaluu qofa osoo hin taane yeroo adeemsa walfakkaatuun poliipsii akka balleessan waan taasisuufi.

Kolonoskoopii Garee Balaa Ol’aanaa Qabaniif

Umuriin 45 umrii jalqabaa sadarkaa isaa eeggate yoo ta’u, namoonni tokko tokko dursanii qorannoo garaachaa (colonoscopy) gochuu qabu. Gareen balaa guddaa qaban kanneen armaan gadii of keessatti qabatu:

• Seenaa maatii: Fira sadarkaa tokkoffaa kaansarii kolooreektaalaa ykn adeenoomaa sadarkaa olaanaa qabu. Umurii 40 irraa jalqabi, ykn umurii fira yeroo adda baafamu waggaa 10 dursi.

• Siindiroomii jeneetikii: Siindiroomii Liinch ykn maatii adenomatous polyposis (FAP) umurii 20moota keessa ykn sana dura kolonoskoopii barbaachisuu danda’a.

• Haalota yeroo dheeraa: Dhukkubni garaachaa inflammatory bowel disease (Crohn’s disease ykn ulcerative colitis) dursanii fi yeroo baay’ee hordofamuu qaba.

• Sababoota balaa biroo: Furdinni qaamaa, tamboo xuuxuun, alkoolii baay’ee fayyadamuu fi nyaata foon qophaa’e baay’ee qabu nyaachuun balaa kana dabaluu danda’a.

Gabatee 1: Yaada Kolonoskoopii Giddugaleessaa fi Balaa Ol’aanaa

Yeroo Meeqa Kolonoskoopiin Hojjetamuu Qaba?

Kolonoskoopii jalqabaa booda, yeroon qorannoo gara fuula duraa argannoowwanii fi sababoota balaa dhuunfaa irratti hundaa’a. Galmi isaas ittisa kaansarii bu’a qabeessa ta’e mijataa dhukkubsataa fi qabeenya eegumsa fayyaa waliin madaaluudha.

• Waggaa 10tti al tokko: poliipsii ykn kaansariin hin argamne.

• Waggaa 5tti al tokko: poolippii xixiqqoo, balaa xiqqaa qaban argamu.

• Waggaa 1–3 keessatti: poliipsii dachaa ykn balaa guddaa qabu, ykn seenaa maatii guddaa.

• Yeroo dhuunfaa: haalawwan inflammatory yeroo dheeraa ykn jeneetikii syndromes sagantaa cimaa hordofu.

Gabatee 2: Irra deddeebiin Kolonoskoopii Argannoowwan irratti hundaa’e

Of eeggannoowwan Kolonoskoopii

Kolonoskoopiin kan idilee fi akka waliigalaatti nageenya kan qabu yoo ta’u, of eeggannoowwan tokko tokko garuu nageenyaafi sirrii ta’uu isaa guddisu. Seenaa yaalaa, qorichaafi alarjii kee ogeessa fayyaa kee waliin mari’adhu. Rakkoon akka dhiiguu, infekshinii ykn boca qaamaa baay’ee kan hin mul’anne yoo ta’u, qoricha dhiiga qallachuu, farra pilaateleetii ykn qoricha dhukkuba sukkaaraatiif to’annoon qoricha barbaachisuu danda’a. Yeroo hunda qoricha ofumaan dhaabuu irra gorsa ogeessa fayyaa hordofaa.

Kolonoskoopiin Yeroo Hammamii Fudhata

Hojimaanni mataan isaa akkaataa idileetti daqiiqaa 30–60 fudhata. Qophii, tasgabbeessuu, fi fayyuu dabalatee, sa’aatii 2-3f bakka sanatti karoorfadhu.

Qophii Kolonoskoopii

• Adeemsa kana dura guyyaa tokko dura furmaata garaachaa qulqulleessuuf ajajame fudhachuu.

• Nyaata dhangala’aa ifa ta’e (marqaa, shaayii, dhangala’aa abaaboo, jeelatiin) guyyaa duraa hordofaa.

• Bishaan baay’ee dhuguun bishaan qaama keessaa akka hin hir’anneef.

• Sababa qophii gaarii hin taaneef sagantaa irra deebi'anii akka hin qopheessineef qajeelfama sirriitti hordofaa.

Colonoscopy Guyyaa 5 Dura Maal Nyaachuu Hin Dandeessu

• Nyaata faayibara baay’ee qabu kan akka muuzaa, sanyii, boqqolloo fi midhaan guutuu irraa fagaachuu.

• Fuduraalee fi muduraalee qalamaa gogaa qaban irraa fagaachuu.

• Nyaataa fi dhugaatii diimaa ykn diimaa kan qaama garaachaa xureessuu danda’u irraa of qusadhaa.

• Nyaata salphaatti daakuun nyaata haftee xiqqaa qabu fayyadamuu.
  
  

Colonoscopy Booda Fayyuu

• Sa’aatii 1-2 fayyuu eegaa sababiin isaas qorichi tasgabbeessuu waan dadhabeef.

• Yeroo qormaataa qilleensa fayyadamu irraa kan ka’e yeroodhaaf dhiita’uu ykn gaaziin baay’inaan mul’ata.

• Konkolaataa gara manaatti geessu qopheessuu; guyyaa hafe konkolaataa oofuu irraa fagaachuu.

• Guyyaa itti aanutti gara sochii idileetti deebi’aa yoo gorfame malee.

• Dhukkubbii garaa cimaa ykn dhiigni itti fufiinsa qabu doktoraaf gabaasuu.
  
  

Yoom Sakatta'iinsa Kolonoskoopii Dhaabuu Qabna

Balaan faayidaa caalu yeroo itti caalu jira. Qajeelfamni baay’een isaa murtoowwan umurii 76–85 gidduutti taasifamu fayyaa, umurii jireenyaa fi bu’aa duraan ture irratti hundaa’uun dhuunfaatti akka murtaa’u yaada dhiheessa. Namoota umuriin isaanii 85 ol ta’eef, akka waliigalaatti qorannoon idilee hin gorfamu.

Faayidaa Ijoo Sakatta’iinsa Kolonoskoopii Yeroo Yeroodhaan

• Poolippii kaansarii duraa dafanii adda baasuu.

• Ittisa kaansarii kolooreektaalaa karaa poliippii balleessuun.

• Yeroo kaansariin sadarkaa duraa irratti argamu lubbuun jiraachuu fooyya’aa.

• Namoota dhuunfaa sababa balaa qabaniif ykn seenaa maatii qabaniif tasgabbii sammuu.

Umurii sirrii ta’etti colonoscopy jalqabuudhaan, yeroo balaa irratti hundaa’e hordofuudhaan, fi of eeggannoo sirrii ta’e eeguun, namoonni dhuunfaa adeemsa kana hunda keessatti nageenyaafi mijataa ta’e fooyyessuudhaan kaansarii baay’ee ittifamuu danda’u irraa of eeguu danda’u.

FAQ

1. Hospitaalli keenya dhukkubsattoota balaa giddu galeessaa qabaniif qorannoo colonoscopy umurii meeqatti gorsuu qaba?

   Qajeelfamni amma jiru ga’eessota sababoota balaa addaa hin qabneef umurii 45 irraa jalqabuu gorsa. Sirreeffamni 50 irraa gara 45tti taasifame kun kaansariin kolooreektaalaa uummata dargaggoota ta’an biratti dabaluu isaa kan calaqqisiisudha.

2. Dhukkubsattootaaf qorannoo jalqabaa erga godhamee booda yeroo meeqa beellama qabamuu qaba?

   Dhukkubsattoota balaa giddu galeessaa qabaniifi bu’aa idilee qabaniif waggaa 10 hunda gahaadha. Yoo poolipoonni balaa xiqqaa qaban argaman, waggaa 5tti al tokko kan gorfamu yoo ta’u, argannoowwan balaa guddaa qaban ammoo waggaa 1–3tti hordoffii barbaachisuu danda’u.

3. Garee balaa guddaa qabaniif ulaagaaleen addaa maal fa’a?

   Namoonni seenaa maatii qaban, dhibee jeneetikii kan akka Lynch syndrome, ykn haalawwan yeroo dheeraa kan akka dhukkuba garaachaa ulcerative colitis qaban dursanii, yeroo baayyee umurii 40 fi isaa gadi, yeroon qorannoo gabaabaa ta’een, colonoscopy jalqabuu qabu.

4. Dhukkubsattoonni qorannoo garaachaa osoo hin godhamin dura of eeggannoo akkamii gochuu qabu?

   Dhukkubsattoonni qajeelfama cimaa qophii garaachaa hordofuu, nyaata tokko tokko guyyaa shan dura irraa fagaachuu, akkasumas waa’ee qoricha akka dhiiga qallachuu ykn wal’aansa dhukkuba sukkaaraa rakkoolee akka hin uumamneef hakiimota isaanii beeksisuu qabu.

5. Faayidaan guddaan dhukkubsattoota hospitaalaaf yeroon qorannoon garaachaa maal fa’a?

   Poolippii dafanii adda baasuu, guddina kaansarii kolooreektaalaa ittisuu, du’a hir’isuu fi dhukkubsattoota balaadhaaf saaxilamaniif tasgabbii sammuu argachuun faayidaa ijoo yeroon qorachuudha.